Knutsson, G. - Pekka Töpöhäntä koulussa

”Tällä kertaa hän oli päättänyt järjestää oikein kunnollisen koulun, ja hän hankki mustan taulun liituineen ja pyyhesienineen, ja opettajaa varten hän valmisti katederin sokerilaatikoista.”

Monen rakastama ja vielä useamman tuntema hännätön Pekka Töpöhäntä-kissa seikkailee tässä lasten romaanissa koulumaailman puitteissa. Eräänä päivänä Pekka pääsee Ollin mukaan oikeaan kouluun, mutta siitä ei koidu kuin harmia. Pekka ja muut kissat päättävät yhteistuumin aloittaa kissakoulun, jossa olisi oikein opettajakin. Monni tietysti juonittelee Pillin ja Pullan kanssa, jotta saisivat Pekkaa nöyryytettyä kaikin tavoin, kuitenkaan siinä onnistumatta. Sattumuksien kautta Pekka päätyy lopulta Tanskaan, jossa hänestä tulee sankari saadessaan rikolliskissan kiinni.

Pekka Töpöhäntä koulussa on ensimmäisen kerran ilmestynyt näköispainoksena jo 1946, mutta lukemani kirja oli painettu 2000 ja sen on suomentanut Terttu Liukko. Pekka Töpöhäntä on lasten kirjasarja, josta on alkuperäisenä painettu yhteensä 11 kirjaa ja sen jälkeen useita mukaelmia ja lyhennelmiä. Enkä ihmettele miksi. Lukemani kirja oli hyvin kepeää ja rentoa luettavaa. Lastenkirjaksi se onnistui hyvin viemään mukaansa kissojen seikkailuihin.

Pidin paljon kirjan kerrontatyylistä, jossa tuntui, että sepittäjä puhutteli juuri minua, lukijaa. Kertoja huolehti tietyin väliajoin, että olen vielä mukana tarinassa, enkä huolehtisi turhia. Välillä kääntäessäni sivua, yllätykseksi tulikin kuva tietystä kohtauksesta tarinaa, jossa oli myös kuvateksti kertomassa, mitä siinä tapahtuu. Muutenkin kirjan kieli oli helppoa luettavaa, juuri sellaista, jota voisit lukea lapselle iltasaduksi pidemmänkin aikaa, sivut vievät mennessään. Joitakin sanoja joutuu kyllä välillä itsekin miettimään, että mitäs niillä tarkoitetaan ja siinä tuleekin esille kirjan alkuperäinen ilmestymisvuosi: ajat ja sanat ovat muuttuneet.

Valitsin tämän kirjan tietoisesti lukemistooni, sillä muistan pitäneeni Pekka Töpöhännästä lapsena paljonkin, mutta nyt kirjaa lukiessani yllätyin todella! Muistin Pekan aivan toisenlaiseksi, ja tarinan ylipäätänsä. Ei se kuitenkaan haitannut, oli mielenkiintoista saada ”uusi” näkökulma tämänkin tärkeän kirjallisuuden hahmon elämään. Pekka on kuitenkin niitä kirjoja, joita voi lukea ajattomasti lapsille aina, eivätkä nämä kirjat todellakaan ole sukupuoleen riippuvaisia saati ikään. Kirjoissa tulee hyvin esille erilaisia teemoja ja arvoja, joita lasten olisi hyvä oppia jo nuorena. Esimerkiksi toisten oikein kohtelemisesta ja rehellisyydestä.